"EN MÄ KUITENKAAN MITÄÄN KAUHEEN KORKEETA ARVOSANAA ANTAIS" : Vanhempien osallisuuden ja yhteisöllisyyden toteutuminen vuoropäiväkotien kasvatusyhteistyössä

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaista kasvatusyhteistyötä vuorohoidossa toteutetaan vanhempien ja työntekijöiden välillä ja miten käytetyt yhteistyömuodot tukevat vanhempien osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Tavoitteena oli kartoittaa yhteisöllisyyttä rakentavia keinoja ja yhteistyötä heikentäviä tekijöitä vuorohoidossa. Aihetta tarkasteltiin sekä vanhempien että työntekijöiden näkökannalta. Tämä laadullinen tutkimus oli osana Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Perheet 24/7 – hanketta. Opinnäytetyön tutkimusaineisto koostui 10 vanhemman ja 19 työntekijän teemahaastatteluista, joissa käsiteltiin heidän keskinäistä kasvatusyhteistyötään. Tutkimuksen tarkoituksena oli nostaa esille hyviksi koettuja käytänteitä ja kehittämistä vaativia kohtia. Tutkimuksen mukaan vanhempien osallisuus vuorohoidossa näytti toteutuvan melko huonosti ja näin ollen myös yhteisöllisyyden kokemisen edellytykset jäivät olemattomiksi. Vuorohoitojärjestelmän koettiin sisältävän paljon muuttuvia tekijöitä, jotka vaikeuttivat yhteistyötä. Vanhemmat kokivat, etteivät pysty vaikuttamaan, eivätkä näyttäneet olevan edes tietoisia omista oikeuksistaan sekä mahdollisuuksistaan osallistua ja vaikuttaa. Tiedonkulussa ilmeni ongelmia sekä vanhempien ja työntekijöiden välillä, mutta myös työntekijöiden kesken. Hyviksi yhteistyökäytännöiksi nousivat mm. aloitusvaiheeseen panostaminen, omahoitajuus, vanhempien mukaanotto ryhmävasun tekoon ja lapsen päivästä tiedottaminen. Tutkimus osoitti, että vanhempien osallisuuteen ja vaikutusmahdollisuuksiin vuoropäivähoidon arjessa tulee jatkossa kiinnittää enemmän huomiota.The objective of this thesis was to study educational co-operation between parents and employees in the day and night care and how the methods used supported the participation and sense of community of the parents. The objective was to examine the methods that supported or discouraged the co-operation in day and night care. Both parental and care workers' views were taken into account during the work. This qualitative study was part of the Family 24/7-project run by JAMK University of Applied Sciences, Jyvaskyla University and National Institute for Health and Welfare (THL). The data consisted of theme interviews of ten (10) parents and nineteen (19) care workers on their mutual co-operation. The study aimed to highlight good practices and areas of improvement. According to study, the parents had a relatively weak sense of participation in the day and night care, and, hence, their experiences of a sense of community were practically non-existent. The interviewees reported that the day and night care had many changing elements, which made co-operation problematic. The parents felt that they could not influence, and they did not even seem to be aware of their rights and opportunities to participate in the care work. There were problems in the information flow between parents and care workers and, similarly, between the workers themselves. Examples of good practices proved to be, for example, investing in the starting phase, personal care workers, including parents in the building of early childhood education plan and reporting on the children's day. The study shows that more attention must be paid to the parental co-operation and influencing opportunities in the day-to-day practices in the day and night care